Previous Entry Share Next Entry
ELELE.
waretsu

Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa. Olen tehnyt oivalluksia, eilen kurkistaessani pitkästä aikaa muistojen aarrelaatikkooni ja tänään huomatessani asioiden järjestyvän ja nauttiessani pienistä, ihanista hetkistä. Voi veljet!

Eilen oli viimeinen puulaakipeli, tappio tuli suurinpiirtein samansuuruisin numeroin mitä monesti aikaisemminkin. Johdettiin jo 2-0, mutta niin vain pojat/miehet tulivat tasoihin ja ohi. Silti, oli aivan upeaa päästä taas vanhan joukkueen kanssa pelaamaan, huippukokemus kokonaisuudessaan tämä puulaaki!

En saanut eilen enkä ole saanut tänään tehtyä melkein mitään au pair -haun eteen. Soitin tänään miun haastattelijalle, ja sovittiin, että palautan paperit sunnuntaina tai viimeistään maanantaina. Voi olla, etten saa tämän myöhästymisen takia ilmaista takuumaksua. No, oma moka. Ja varavaihtoehtohan tämä onkin, tärkeintä että säilyy mahdollisuus ylipäätään lähteä.

Tänään mieliala on ollut korkealla koko päivän. Jaksoin herätä muutaman tunnin yöunien jälkeen siinä yhdeksän jälkeen, ja menin yhdeltätoista hakemaan yo-tuloksia koululta. Pihalla törmäsin Maijuun ja Tiinaan, sanoivat tervehdykseksi miun näyttävän Haisulilta. Kiitos tästä. Huijasivat, ilkimykset, vielä etteivät muka olisi päässeet ylioppilaiksi. Sanoivat masentuneen oloisesti lähtevänsä shoppailemaan... ylioppilaslakkeja. Itse en kerennyt jotenkin edes jännittää tuloksia, kävelin vain kansliaan, ja Anni auttoi miuta tulkitsemaan aluksi käsittämättömiltä näyttäviä kirjaimia tuloslapussa. Olin henkisesti varautunut psykan laskevan M:n, muiden aineiden tulokset olivat jo kutakuinkin tiedossa. Vaan eipä olleetkaan! En ollut uskoa silmiäni kun Anni selvensi miulle, että äikästä tuli L! Huomattuani tämän lisäksi vielä psykan säilyneen E:ssä en pystynyt hillitsemään itseäni, hihkuin ja päästelin onnellisia ärräpäitä hypellessäni innoissani pitkin kansliaan vievää käytävää. Sen jälkeen tunnelma ei ole katosta laskeutunutkaan. Kävin kotona hehkuttamassa Annalle tuloksiani, minkä jälkeen lähdettiin yhdessä Lappeenrantaan. Anna kävi Suomalaisessa vertailemassa suomen kielen oppikirjoja syksyllä alkavia kurssejaan varten, ja heitin hänet sitten junalle. Menin vielä itse tuhlaamaan iskältä synttärilahjaksi saamani Anttilan lahjakortin, ostin mm. Ainon synttärilahjan, josta luulen hänen pitävän hyvinkin paljon!

Oli vähän ehkä noloa, kun kotiin ajellessani Yön Vie mut minne vaan sai miut syttymään, ja hoilotin sitä täysillä, sen verran mitä nyt vuosien takaa sanoista oli jäänyt mieleen.

Kohta olisi lähdettävä taas viikonlopuksi leirille Kesärantaan. Viidesluokkalaisten varhaisnuorten leiristä olisi myös kehiteltävä juttu lehteen viimeistään maanantaiaamuksi. Tällöin miun ja Emilian kesäjutunkin olisi oltava valmiina, ja mitäs ollaan tehty sen eteen... Nakitettu hommia muille ja olevinaan pohdittu ja ideoitu ankarasti. Onneksi aikaa on vielä, ja uskon kyllä että saadaan erittäinkin kelpo juttu aikaiseksi, viimeistään sitten sunnuntaina pahimman kiirepaniikkitehokkuuden voimalla! Se toimii aina.

Tekisi mieli tilittää.


  • 1
Höpsö Aino. Ei lahjoja kuulu pelätä. Varsinkaan tätä lahjaa!

  • 1
?

Log in

No account? Create an account